aura_artikkeli
LAHJOITA NYT
aura_artikkeli

Aura

Aura tietää, mitä köyhyys on

Vantaalainen Aura tietää, mitä köyhyys on. Koska Aura ei tällä hetkellä pysty vammansa takia työskentelemään, elää hän tuloilla, jotka jäävät reilusti alle suomalaisen köyhyysrajan. Samassa tilanteessa ovat tuhannet vammaiset eri puolella Suomea.

”Mun tulot koostuu kansaneläkelaitoksen takuueläkkeestä ja asumistuesta. Se on 1156 euroa kuukaudessa. Vuokran ja invataksikulujen jälkeen käteen jää 326 euroa. Sillä mä maksan puhelinlaskun, vakuutukset, sähkön, netin ja kissan hoitokulut. Vamma aiheuttaa lisäksi ylimääräisiä kuluja. Lääkkeisiin kuluu todella paljon rahaa. Tänä vuonna olen lisäksi joutunut olemaan paljon sairaalassa. Se on aina satasen paukku tai enemmänkin, riippuen siitä kuinka kauan siellä joutuu olemaan. Laskuja on aina rästissä. Kun ne rahat ei vaan riitä. Aina pitää miettiä, että jätänkö puhelinlaskun maksamatta, syön jotain ja ostan lääkkeet? Vai maksanko sen puhelinlaskun?”, Aura kertoo.

Koska rahat eivät riitä, on Auran pakko hakea apua ruokajonoista. ”Mä käyn ruoka-avussa kaksi tai kolme kertaa viikossa. Jos sieltä saatava kassi on tosi niukka, niin pitää käydä useammin. Aina pitää kuitenkin ajatella myös sitä, että viikonloppu on tosi pitkä. Eli torstaina jos hakee ruuan, niin sen pitää riittää maanantaihin saakka. Että kannattaa olla ahkera. Koska muuten sitä ei saa mistään.”

”Ei ole sellaista asiaa, mistä en olisi jo säästänyt. Mä olen jopa paikannut kengänpohjat toisten kenkien pohjilla. Lainasin kaverilta komponenttiliimaa ja liimasin sen kengän kuntoon. Sillä pärjäsi taas tosi pitkään. Tavalliselle ihmiselle se ei tulisi mieleenkään. Se menisi kauppaan ja ostaisi kahdenkympin kengät. Ei mulla ole sellaista luksusta. Harvalla muullakaan on”, Aura toteaa.

Joulu on pitkä ja köyhä

Tuleva joulu mietityttää Auraa jo nyt. Miten rahat saa riittämään pitkien pyhien yli? ”Joulu on tosi vaikeaa aikaa. Ruoka-avut menee kiinni pari viikkoa ennen joulua. Tietysti monet tahot järjestävät ruokajuhlia joulun alla. Mutta olisi se kiva, että kotonakin olisi jotain. Ettei tarvitsisi aamulla katsoa jääkaappia, jossa on pelkkä valo. Ja kun käy syömässä jossain kysyä, että saako ottaa ruokaa pussiin mukaan kotiin? Ja sitten yrittää syödä sitä mahdollisimman säästeliäästi, jotta se riittää koko joulun.”

Muutama vuosi sitten Aura sai joulun alla Invalidiliitolta vähävaraisille vammaisille henkilöille tarkoitetun lahjakortin. ”Se oli ihan korvaamaton apu. Ei sitä voi edes sanoin kuvailla, miten paljon se auttoi siinä tilanteessa”, Aura kertoo.

Vammainen ei pysty vaikuttamaan omaan tulotasoonsa

”Mun on ihan mahdotonta vaikuttaa omaan tulevaisuuteeni”, Aura huokaa. ”En voi tietää, miten mun sairaudet kehittyy. Ja vaikka terveyden puolesta pystyisinkin hakemaan töitä, niin vammaisena joudun kilpailemaan monen terveen ihmisen kanssa. En mä ole samassa asemassa heidän kanssaan. Vammaisiahan ei edes pidetä ihan tavallisina ihmisinä. Me ollaan jotain hengittäviä, jänniä olentoja, melkein kasveja, mutta ei kuitenkaan ihan. Meihin ei osata suhtautua niin, että me voitaisiin olla työelämässä mukana.”

”Mä unelmoin oikeudenmukaisuudesta ja paremmasta maailmasta kaikille ihmisille. Missä ihmiset otettaisiin vastaan karvoineen kaikkineen. Ymmärrettäisiin, että vammaisuus ja sairaus eivät ole mitään epänormaaleja asioita, vaan ihan tavallinenkin ihminen sairastuu ja vammautuu. Ei me olla millään tavalla erilaisia siinä suhteessa. Me ollaan vaan otettu etumatka. Se pitäisi jokaisen muistaa ja olla sen myötä inhimillisempi muita kohtaan.”

Lahjoittamalla autat

Lahjoita nyt ja autat vähävaraisia vammaisia Suomessa. Joulun alla Invalidiliiton kotimaiseen vammaistyöhön lahjoitetut varat ohjataan kaikista heikoimmassa asemassa olevien jäsentemme jouluisiin lahjakortteihin. Tulevaisuuden köyhyyttä vastaan taistelet parhaiten ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi. Säännöllinen lahjoittaminen mahdollistaa pitkäkestoisen vaikuttamistyön köyhyyttä aiheuttavien rakenteiden poistamiseksi. Avun pyytäminen on joskus hankalaa. Sen antaminen ei. Kiitos kun lahjoitat.

326 euroa. Ei se riitä mihinkään. Mä kuljen kaupassa kännykkä kädessä ja lasken euroja. Sitä mä teen koko ajan. Lasken niitä euroja. Eikä ne ikinä riitä.

-Aura Kaskisydän