Tositarinoita

Esteitä raivaten

Timo Huusko, esteettömyysosaaja, tietää, mistä puhuu. Hän joutui aikoinaan hirvitornionnettomuuteen ja on siitä asti perehtynyt asiaan – niin käytännössä kuin teoriassakin.

“Liukastuin, horjahdin, otin kiinni kaiteesta, joka lähti irti. Kaaduin kaiteen yli ja tipahdin maahan pää edellä. Kaularangan nikama C4 hajosi kappaleiksi. Tuloksena täydellinen neliraajahalvaus”, kertoo Timo onnettomuudestaan.

Onnettomuuden jälkeen Timo vietiin sairaalaan, jossa hänet siirrettiin parin päivän kuluttua teho-osastolle neljäksi kuukaudeksi tehohoitoon. Seuraavat neljä kuukautta Timo oli tavallisella osastolla, jossa hoidettiin muun muassa teho-osastolla syntyneitä komplikaatioita. Lopuksi neljä kuukautta kuntoutuksessa, jossa hän sai leukaohjatun sähköpyörätuolin itsenäistä liikkumista varten.

“Esteettömyysasiat tulivat eteen sitä mukaa, kun elämisen edellytykset paranivat vammautumisen jälkeen. Leukaohjatun sähköpyörätuolin käyttö tuo konkreettisesti esiin rakennetun ympäristön esteellisyyden. Kommunikointi, palvelujen käyttö, omien asioiden hoitaminen ynnä muut toimet tuovat jatkuvasti esiin esteitä toiminnalle.”

Omat kokemukset ja mahdollisuus vaikuttamiseen innostivat Timoa hakeutumaan Invalidiliiton järjestämille esteettömyyskursseille opiskelemaan aiheesta lisää. Koulutukseen kuuluu useita kursseja ja runsaasti aiheeseen liittyvää itseopiskelumateriaalia. Koulutuksen jälkeen kurssilaisista tulee esteettömyysosaajia. Oulussa asuva Timo toimii paikallisessa vammaisneuvostossa ja on nykyään viikoittain tekemisissä opiskelemiensa asioiden kanssa.

Esteettömyysasiat on otettava mukaan rakennusten suunnitteluvaiheessa. Ennen rakennusluvan myöntämistä voidaan pyytää lausunto, jossa asiantuntijat arvioivat esteettömyyttä rakennuksen käytettävyyden näkökulmasta. Rakennusvaiheessa esteettömyyttä valvoo kunkin kunnan rakennusvalvonta.

Esimerkkinä rempallaan olevasta käytettävyydestä Timolle tulee mieleen ihan jokapäiväinen rakennuskohde. “Asuntorakentamisen esteettömyys. Edelleenkin saa rakentaa asuntoja, joihin eivät esimerkiksi liikuntaesteelliset pääse. Säädöksissä olisi vielä paljon kehitettävää. Niitä pitäisi yksinkertaistaa ja poistaa tulkinnanvaraisia kohtia.”

Esteettömyyden malliesimerkkinä Timo mainitsee Viitasaaren ABC-huoltoaseman. Siellä invapysäköintipaikat ovat ulko-oven vieressä ja sisäänkäynti on esteetön eli siellä ei ole kynnyksiä. Sisällä on helppo liikkua pyörätuolilla ja kahvi- ja ruokalinjastot ovat selkeitä. Invavessa on riittävän suuri. Lisäplussaa tulee ystävällisestä henkilökunnasta ja upeasta maisemasta järven rannalla.

Helppo liikkua -kampanja

Invalidiliiton Helppo liikkua -kampanjassa aktivoidaan ihmisiä ottamaan kantaa liikkumiseen mm. oman elinympäristön kehittämiseksi. Kampanja näkyy erilaisissa tapahtumissa ja mediassa joulukuusta alkaen. Esteettömyys ei ole vain vammaisia koskeva asia. Jokaiselle meistä on tärkeää, että liikkuminen on mahdollisimman helppoa, esimerkiksi lastenvaunujen, rollaattorin tai vaikkapa raskaiden kauppakassien kanssa liikkuessa.